Viimeksi päivitetty (30.11.1999) Kirjoittanut Ilmari Juutilainen 04.06.2007
Ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuutta arvioiva tutkimustieto ja siihen perustuva ajattelu on vahvasti sitä mieltä, että luonnonvarojen käyttöä on vähennettävä nykyisenkaltaisen elämän säilyttämiseksi. Uskon, että voimme vähentää kulutusta niin, ettei kokemamme elämänlaatu laske – elämänlaatua ei voi mitata kansantuotteella.
Avainasemassa oleva keino on ns. ekologinen verouudistus eli verotuksen painopisteen muuttaminen työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Työnteosta on vain hyötyä yhteiskunnalle – toisin kuin luonnonvaroja kuluttavien hyödykkeiden ostamisesta. Miksi työntekoa siis verotetaan? Eikö verotuksen tarkoituksen tulisi olla yksilöiden toiminnan ohjaaminen koko yhteiskuntaa ja maailmaa hyödyttäväksi?
Hallitusohjelman perusteella odotettuja toimia tulevalla hallituskaudella ovat bensiinin ja sähkön hinnan korotus. Mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa bensan ja sähkön hinta tuplattaisiin. Tulisiko tästä ylitsepääsemättömiä ongelmia? Miksei sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä voitaisiin turvata sähkön käyttömäärästä riippumattomilla verohuojennuksilla? Ja samalla tavoin bensiinin hinnan korotuksen tuottama lisätulo jaettaisiin takaisin tulosiirtoina painottuen maaseudun pitkien etäisyyksien takana asuville?
Edellä kuvatun kaltaiset veromuutokset ovat toisen voitto ja toisen tappio. Esimerkissäni perheet A ja B ovat rakentaneet omakotitalon. Perhe A on valinnut pellettilämmityksen ja perhe B suoran sähkölämmityksen. Pian talon valmistumisen jälkeen tehdäänkin päätös vähentää veropolitiikan keinoin ympäristölle haitallista pientalojen sähkölämmitystä. Sähkölämmityksen veron äkillinen korotus aiheuttaa sen, että perhe B joutuu maksamaan lämmityksestään vuodessa tuhansia euroja laskettua enemmän.
Toinen esimerkkini on yritysmaailmasta. Yrittäjä C perustaa yrityksen, rakentaa teollisuushallin ja alkaa valmistaa erästä kulutustuotetta, jonka käyttö ja valmistus kuluttavat paljon energiaa. Pian perustamisen jälkeen veromuutokset aiheuttavat tuotteen valmistushinnan kasvua ja kysynnän laskua, jolloin hyvin alkanut yritystoiminta johtaa välttämättä konkurssiin. Vastaavasti energian säästöön jo ennalta panostanut yrittäjä D huomaakin kilpailukykynsä ja ehkä koko toimialansa kannattavuuden yhtäkkiä paranevan.
Veromuutoksista seuraavat perheen B taloudelliset vaikeudet ja yrittäjän C konkurssi ovat vaikea asia hyväksyä, varsinkin kansansuosiosta riippuvaisille poliitikoille. Lisäksi elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttäminen järkevällä tasolla vaatinee vapaakauppasopimuksien ehtojen uudelleen määrittelyä, mikä ei voi olla ylitsepääsemätön este. Lapsiemme elämänlaadun kannalta tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin oleellisia – ilman niitä kehityssuuntaa ei saada käännettyä. Sitä paitsi, veromuutoksen aiheuttama elämänmuutos saattaisi lopulta parantaa monien siinä taloudellisesti häviävien elämänlaatua, onni ei kai ole lopulta rahasta kiinni?
Ilmari Juutilainen
Tutkija, tekniikan tohtori, Oulu
