Mielipide Kuusisaaren ja Raatinsaaren länsiosan ympäristösuunnitelmasta
Mielipide Kuusisaaren ja Raatinsaaren länsiosan ympäristösuunnitelmasta
Viimeksi päivitetty (30.11.1999)
23.04.2008
Vastaanottaja: Oulun kaupunki
25.4.2008
Asia: Mielipide Kuusisaaren ja Raatinsaaren länsiosan ympäristösuunnitelmasta
Oulun luonnonsuojeluyhdistys pitää Kuusisaaren ja Raatinsaaren länsiosan ympäristösuunnitelmia yleisesti ottaen oikein mitoitettuina ja alueen erityispiirteet huomioonottavina. Voidaan kuitenkin kysyä yleisesti, tarvitseeko kaikki keskustan lähistöllä olevat viheralueet ottaa ”ihmisten haltuun” rakentamalla niille reitit valaistuksineen jne. On toki hyvä, että kulutettua ympäristöä ja umpeutuvia maisemia kunnostetaan paikoin, mutta rakentamisen ei tulisi olla liian järeää.
Polkujen paikkoihin yhdistyksellä ei ole huomauttamista. Ura tulee raivata metsäisiin kohtiin siten, että mahdollisimman vähän ympäröivää puustoa joudutaan poistamaan. Reitin luiskissa tulee käyttää luonnonnurmiseosta ja mahdollisimman vähän multaa, jotta reunuksesta ei tule liian reheväkasvuinen ja usein hoitoa vaativa.
Valaistuksen rakentamista kevyen liikenteen polun varteen tulisi vielä harkita. Onko reitillä kovinkaan paljon käyttöä pimeänä vuodenaikana? Koska Kuusisaari on saari ja umpiperä, reitin kautta ei olisi edes läpikulkuliikennettä, kuten esim. Hupisaarilla. Onko tarkoitus huoltaa reittiä myös talvella, mikäli se on valaistu?
Nykyisin ajoneuvoliikenne Kuusisaaren kärkeen on lähinnä veneilyyn liittyvää huoltoajoa. Mikäli tie kunnostetaan ja rakennetaan parkkipaikkoja, on pelättävissä, että turha ajelu lisääntyy alueella. Kuusisaari on tähän asti ollut varsin rauhallinen alue lähellä keskustaa ja sellaisena sen toivoisi säilyvän. Liikennettä tulisi rajoittaa esim. liikennemerkein (huoltoajo sallittu) tai hidastein.
Metsien harvennukset ja maisemanhoitotoimenpiteet ovat oikean suuntaisia. On kannatettavaa, että Kuusisaaren länsipäässä olevat kuluneet alueet nurmetetaan ja osin metsitetään. Myös korkeimmalla kohdalla olevan kedon kunnostaminen on hyvä ratkaisu. Siemenseoksessa tulee käyttää melko kuivan paikan lajistoa, sillä mäen päällys on luonnostaan varsin karua ja kuivaa. Kedon kunnostaminen ei kuitenkaan kannata, jos tälle kohdistuu jatkossakin hyvin voimakasta käyttöä, esim. tivolin rakenteet, ulkoilmatapahtumia jne. Keto kestää tietyn määrän tallausta, mutta ei esim. autolla ajelua, kaivamista jne. Kuusisaaren metsäkuviota 13 ei tule harventaa liikaa, koska metsikkö jakaa sopivasti maisemaa ja antaa suojaa.
Luonnontilaan jäävä kuvio 5 on hienoa tuomilehtoa, jossa on melko paljon lahopuuta. Metsikköä voitaisiin ehkä hyödyntää ympäristökasvatuksessa ja tiheät metsät ovat lapsille jännittäviä leikkipaikkoja.
Raatinsaaren länsiosan rannat ovat luonnostaan reheväkasvuista merenrantalehtoa. Saaren lounaisosan rantoja on harvennettu viime aikoina melko runsaasti. Myös luoteisosista on puustoa poistettu. Puustoa ja varsinkaan pensaskerrosta ei tule harventaa liikaa, sillä maisemasta tulee tällöin hyvin yksitoikkoinen. Hyvin harvaksi karsitussa metsässä ei myöskään viihdy niin rikas linnusto kuin luonnontilaisessa. Suiston saarten viehätys on niiden rehevyydessä, ne kuhisevat kesällä elämää. Toki tarpeen mukaan reitiltä voidaan avata näkymiä vesistöön.
Yhdistyksen mielestä on hyvä, että ihmisille annetaan mahdollisuuksia tutustua lähiympäristöönsä. Tätä kautta luontosuhde ja kotiseuturakkaus vahvistuvat ja samalla halu suojella luontoa. Alueen käyttöastetta on mahdollista lisätä nykyisestä, mutta se ei saa tapahtua alueen rauhallisuuden ja maiseman kustannuksella. Toimenpiteiden kohdentamista tulee vielä harkita yllä esittämiemme seikkojen osalta.
Hannu Karvonen Kalle Hellström
puheenjohtaja
