Viimeksi päivitetty (30.11.1999) 27.04.2007
ALOITE
Oulun kaupungille
Oulun ilmanlaadun parantaminen joukkoliikennettä lisäämällä.
Bussilipun hinnan alentaminen joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi.
Hengitysilman hiukkaset vaivaavat Oulussa tuhansia astmaatikkoja ja allergikkoja. Ilmansaasteista juuri hengitettävien pienhiukkasten arvellaan olevan ihmisen terveydelle kaikkein haitallisimpia – niiden mukana mm. raskasmetallit pystyvät tunkeutumaan elimistöön. Lainsäädännön mukaan asukkaita on välittömästi tiedotettava mikäli hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää vuorokausiraja-arvotason 50µg/m3. Oulussa raja on tänä vuonna ylittynyt toistaiseksi 9 kertaa.
Hengitettävien hiukkasten pahin päästölähde on liikenne. Keväisin liikenne nostaa talven aikana kertyneen hiekan ja likalaskeuman ilmaan ja sopivien sääolosuhteiden vallitessa ilman hiukkaspitoisuus nousee teitten varrella vaarallisen suureksi.
Katupölyä ei voida kokonaan välttää, mutta katujen puhdistuksen oikea ajoitus vähentää sen määrää. Talojen pihojen hiekat olisi hyvä siivota kadulle juuri ennen kunnan tekemää puhdistusta. Hiekoitushiekka tulisi aina poistaa kosteana ylimääräisen pölyämisen välttämiseksi. Lehtipuhaltimia ei saisi käyttää hiekanpuhdistukseen ollenkaan, sillä ne nostavat lisää pölyä ilmaan.
Tehokkain tapa vähentää pienhiukkasten terveyshaittoja on liikenteen vähentäminen. Viime vuosina hiukkaspitoisuuden lasku on Oulussa pysähtynyt liikennemäärien kasvaessa ilmanlaadun parantamiseksi tehtävistä muista toimenpiteistä huolimatta.
Autoilun väheneminen vähentäisi hengitettävien hiukkasten lisäksi myös muita ilmansaasteita, torjuisi kasvihuoneilmiötä sekä säästäisi mm. tieverkon ylläpidossa.
Oulu kasvaa kestävästi 2005-2008-ohjelmassa Oulu on asettanut itselleen yhdeksi tavoitteeksi ”joukkoliikenteen palvelutason ja käyttöasteen merkittävän kasvattamisen nykyisestä”. Yhtenä toimenpiteenä on mainittu taasen ”Vähennetään liikenteen aiheuttamia hiukkaspäästöjä mm. kehittämällä katujen kunnossapitoa sekä muuttamalla liikennekäyttäytymistä”. Joukkoliikenteen käyttöosuus on kuitenkin ollut laskusuunnassa jo vuosia, ja niinpä liikennekäyttäytyminen on muuttunut ongelmien ratkaisemisen kannalta väärään suuntaan. Päästääkseen asettamiinsa tavoitteisiin Oulun on tarjottava huomattavasti voimakkaampia kannustimia, jotka parantavat jalankulun, joukkoliikenteen ja pyöräilyn houkuttelevuutta.
Tavoite joukkoliikenteen rahoituksen lisäämisestä on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan näin ”Valtio osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen, että rahoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä, parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja että kaupungit lisäävät omaa panostustaan joukkoliikenteeseen”.
Oulun paikallisliikenteen lippujen hinnat ovat nousseet viimeisten kahdeksan vuoden aikana huomattavasti elinkustannusindeksiä ja henkilöautolla ajetun kilometrin hintoja nopeammin (Liite 1). Kehityssuunta on kestävän kehityksen tavoitteiden valossa täysin väärä ja kehityskulun paikkaamiseen tarvitaan voimakas korjausliike. Joukkoliikenteen taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen on kaksi keinoa: Joko nostetaan yksityisautoilun kustannuksia esimerkiksi pysäköintimaksuja korottamalla tai lisätään joukkoliikenteelle annettavaa taloudellista tukea.
Henkilöautoilun määrän vähentäminen ja joukkoliikenteen lisääminen vaikuttaisi merkittävästi Oulun ilmanlaatuun ja elinympäristön viihtyisyyteen sekä parantaisi monen oululaisen terveydentilaa.
Ehdotamme, että oululipun hintaa alennetaan kahdeksalla eurolla nykyisestä 46 €:sta vuosien 2007-08 aikana ja että huhtikuussa pahimpaan pölyaikaan myytyihin bussikortteihin annetaan lisäksi 15 % alennus.
Oulussa 27.4.2007
Hannu Karvonen Ritva Marjomaa
puheenjohtaja suunnittelija
Oulun luonnonsuojeluyhdistys Hengitysliitto Heli ry
Liite 1. Kilometrikohtainen polttoainekustannus on saatu kertomalla polttoaineen vuotuinen keskihinta (lähde tilastokeskus) VTT:n LIISA-mallin mukaisella henkilöautoliikenteen keskikulutuksella. Muut ajokilometreistä riippuvat käyttökustannukset (huolto, renkaat, voitelu) ovat tielaitoksen mukaan suuruudeltaan kolmasosa polttoainekuluista ja ne ovat nousseet 13 % vuosien 2000-2005 välillä.
