<<  Touko 2012  >>
 ma  ti  ke  to  pe  la  su 
   1
10
1720
22252627
282930   

METSO-koulutus

toukokuu
keskiviikko
23

Koulutustilaisuus METSO-kriteerien käyttöön ja alueelliseen soveltamiseen. Kouluttajana toimii metsäkeskus. Koulutus järjestetään Haukiputaan Halosenniemessä ja sinne matkataan kimppakyydein.



METSO-retki - METSO-trip

toukokuu
torstai
24

METSO - metsäinventointiretki Lääväsuon kohteet, ilmoittautumiset Sampo Haapasaarelle, 040-8200494



Eventlist-Teaser Modul by Eifel Webdesign ezuri.de

Aloite yleiskaavan tarkistamisesta kaupan suuryksiköiden rakentamisen hallitsemiseksi

Aloite yleiskaavan tarkistamisesta kaupan suuryksiköiden rakentamisen hallitsemiseksi

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan
PDF
Sähköposti

ALOITE 24.9.2008

Taustaa

Viimeaikaiset Oulun seudun kaupparakennetta koskevat kehitysratkaisut eivät ole olleet linjassa Oulun seudun yleiskaavan kanssa. Kaupan ja muiden palvelujen hallitsematon rakentaminen aiheuttaa taloudellisten vaikutusten lisäksi merkittäviä ympäristöhaittoja mm. ylimääräisen liikennetarpeen syntymisen ja tarpeettoman liikennöinnin lisääntymisen takia.

Kauppakeskusten vaikutukset ympäristöön ja yhdyskuntaan eivät rajoitu kuntarajojen sisäpuolelle. Kansallisten ilmasto- ja maankäyttötavoitteiden kannalta on välttämätöntä, että kaupan palvelurakenteen kehittäminen ei tapahdu yksittäisten kuntien kilpailevien eturistiriitojen ajamana.

Polttoaineiden odotettavissa oleva huomattava hinnannousu, materialistisen kulutuksen kääntyminen laskuun ja ympäristöarvojen korostuminen tulevat aiheuttamaan merkittäviä vaikutuksia Oulun seudun kaupan rakenteeseen ja kannattavuuden sekä palvelujen saavutettavuuteen ja toimivuuteen. Nämä tulevaisuudennäkymät kannattaa ottaa huomioon seutukunnan palvelurakenteen kehittämisessä jo nyt.

Aloite Oulun seudun seutuhallitukselle

Oulun seudun yleiskaavaa ja sen sitovuutta tarkistetaan niin, että kaupan palvelurakenteen kehittäminen tapahtuu jatkossa ottaen huomioon seudun ympäristön, liikenteen ja kokonaistalouden hyödyt.

Esitetty kaavan tarkistusprosessi koostuu kolmesta vaiheesta:

  1. Sovitaan seudun kuntien välillä maakuntakaavan, yleiskaavojen ja asemakaavojen yhdenmukaistaminen ja että mitään kaavaa vastaan ei toimita.
  2. Selvitetään seutukunnan kokonaisedun kannalta paras ratkaisu kaupparakenteen kehittämiseen ja tarkistetaan seudun yleiskaava tämän mukaiseksi.
  3. Tarkistetaan asemakaavat niin, että rakentamista ei enää tapahdu seudun yleiskaavan vastaisesti.

Prosessi tapahtuu seutuhallituksen ohjaamana. Kaupparakenteen kehittämislinjoja koskevan selvityksen tekijäksi nimetään yhdyskuntarakenteen ympäristövaikutuksista hyvin perillä oleva asiantuntija.

Tehtävässä työssä on otettava voimakkaasti huomioon kansalliset tavoitteet maankäyttö- ja ilmastopolitiikan alalta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaupallisten palvelujen sijoittumisen ympäristövaikutuksiin ja toimivuuteen tulevaisuudessa ottaen huomioon erilaiset skenaariot energian hinnan kehityksestä.

Oulun luonnonsuojeluyhdistys seuraa aloitteen etenemistä uutisoimalla prosessin etenemisestä sekä tilanteista, joissa maakuntakaava tai seututason yleiskaava sivuutetaan yksittäisten kunnan edun ajaessa ympäristönäkökohtien edelle.

Perusteluja

Valtionhallinnon viesti kunnille on selkeä: kaupparakenteen kehittäminen tulee ratkaista ottaen huomioon vaikutukset koko suunniteltavan kauppakeskuksen vaikutusalueelle. Esimerkiksi ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan lausunnon (Kaleva 31.8.08) mukaan suuret, laajaa aluetta palvelevat kauppakeskittymät ja muut suuret palvelulaitokset tulee esittää maakuntakaavassa.

Maailman luonnonvarat ovat rajalliset. Luonnonvarojen kestävän käytön tutkijoiden arviot osoittavat varsin yksimielisesti, että luonnonvarojen kulutus ei voi jatkua nykyisellä tasolla pitkiä aikoja. Kestävän kehityksen periaate on ajamassa itseään voimakkaasti läpi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tulee arviomme mukaan johtamaan maapallon resurssien tasapuolisempaan jakoon eri sukupolvien maanosien välillä. Tämä tarkoittaa materialistisen kulutuksen vähenemistä länsimaissa.

Merkkejä talouskasvun kyseenalaistavasta politiikasta voidaan jo havaita. Esimerkiksi ympäristöministeriön julkaisussa ’Kohti kestäviä strategioita. Selvitys ministeriöiden keskeisten politiikkaohjelmien yhteensopivuudesta kansallisen kestävän kehityksen strategian kanssa ja pohdintaa tulevaisuuden kestävän kehityksen valtiopolitiikasta’ (elokuu 2008) todetaan (s. 35) : Jos Keke-strategian tavoitteet – kuten kulutustottumusten ja kestämättömien tuotantotapojen muuttaminen,  talouden sopeuttaminen luonnon kantokyvyn rajoihin, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja vastuunkanto globaalista eriarvoistumisesta – tosissaan Suomessa toteutetaan lyhyellä aikavälillä, vaikuttaa se positiivisesti hyvinvointiin. Yhdistettynä nykyiseen yleiseen talouden heikkenemiseen vaikutukset talouskasvuun olisivat kuitenkin lyhyellä aikavälillä oletettavasti negatiivisia. Tämä johtuu siitä, että suomalainen yhteiskunta on mennyt jo niin pitkälle kestämättömään suuntaan, että riittävä muutos käy taloudellisesti kalliiksi – kuitenkin halvemmaksi kuin mitä se tulevaisuudessa toteutettuna olisi.’

Mikäli kaupan sijoittumisen seudullista ohjausta ei paranneta, me suomalaiset voimme ensi vuosikymmenellä maksaa miljardeja euroja ylimitoitetun kaupparakentamisen aiheuttamasta velkakierteestä, kun kulutuksen kasvu on pysähtynyt kestävän kehityksen realiteetteihin.

Ilmari Juutilainen                               Hannu Karvonen

Oulun luonnonsuojeluyhdistys                    pj. Oulun luonnonsuojeluyhdistys