Viimeksi päivitetty (10.04.2011) 31.08.2007
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry (OLSY)
31.8.2007
LAUSUNTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN HOITO- JA KÄYTTÖVAIHTOEHDOISTA
Sanginjoen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan suuntaviivaksi on ollut esillä viisi vaihtoehtoa. Oulun luonnonsuojeluyhdistys kannattaa näistä vaihtoehtoa numero neljä: Sanginjoen ulkometsän kehittäminen kohti kansallispuistotasoista suojelu- ja virkistysaluetta. Perustelemme näkökantaamme ennen kaikkea seuraavin näkökohdin
Alla esitämme faktat, joihin nelosvaihtoehdon paremmuutta perustelevat näkökohtamme perustuvat. Lisäksi tuomme esiin sen, että hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on joka tapauksessa hyödynnettävä luonnonsuojelubiologista asiantuntemusta varmistamaan se, että laadittava suunnitelma täyttää tavoitteensa myös metsälajiston alueellisen monimuotoisuuden turvaamisen osalta.
Sanginjoen virkistyspotentiaali
Oulukin tarvitsee oman Pohjolan Nuuksionsa. Kaikki Suomen suositut retkeilyalueet ovat joko kokonaan suojeltuja tai vähintään sisältävät laajan suojellun aarniosan. Oulun lähialueelta tällainen suosittu retkeilykohde puuttuu, vaikka muiden suurimpien kaupunkien läheisyydessä sellainen jo on. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan noin neljäsosa metsän virkistyskäyttäjistä arvostaa luonnontilaisenkaltaisen alueen ylivoimaiseksi virkistyskohteeksi. Tähän taustaan nähden on merkittävä lisäsuojelu välttämätöntä, jotta Sanginjoen vetovoimaa pystytään nopeasti lisäämään.
Vaikka Sanginjoen luonto on muuttunut voimakkaasti metsätalouden puristuksessa, niin Sanginjoen retkeilykäytön voimakasta kehittämistä puoltaa silti monta tekijää: se on sopivan lähellä, sen metsäluonto on säilynyt keskimääräistä paremmin, se on vanhan metsän lajiston osalta Oulun seudun lajirikkaimpia alueita ja siellä on valmiina merkittäviä retkeilyrakenteita. Muualla lähiseudun metsissä maanomistussuhteet ovat sirpaleiset ja metsäluontoa on säilynyt vieläkin sirpaleisemmin, joten edellytyksiä merkittävän retkeilyalueen luomiseen muualle ei juuri ole.
Sanginjoen merkitys metsälajiston säilymiselle Oulun seudulla
Oulun seudulla on paikallinen metsien suojelu tyhjiö. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen Etelä- ja Keski-Suomessa pysäytetään lisäämällä metsien suojelua. Periaatepäätöksen mukaisesti metsien suojelua tullaan joka tapauksessa lisäämään Oulunkin seudulla lähimmän vuosikymmenen aikana. Myös Oulun kaupunki on kestävän kehityksen ohjelmassaan sitoutunut luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen alueellaan – lupauksen pitäminen vaatii vanhan metsän määrän alueellista lisäämistä.
KuntaMETSO työryhmä päätyi loppuraportissaan siihen, että valtio tukee luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistämistä kuntien retkeily- ja virkistysmetsissä. Tähän tarkoitukseen suunnitellaan käytettävän yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosina 2008-2015. On selvää, että Sanginjoki tulisi suunniteltua rahoitusta saamaan mikäli hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa asetetaan lähtökohdaksi metsäluonnon monimuotoisuuden oleellinen alueellinen parantaminen. Nähdäksemme virkistyskäyttö ja suojelu on järkevintä ja taloudellisinta keskittää samoihin kohteisiin.
Vaihtoehdon kolme mukainen nauhamainen suojelu ei riitä turvaamaan vaateliaan metsälajiston säilymistä, kuten liitteenä oleva dosentti Olli-Pekka Tikkasen lausunto vahvistaa. Suojelun avulla harvinaisen lajiston määrä Sanginjoella tulisi entisestään nousemaan, jolloin alueen lajistollinen arvo kasvaa ja alueesta voi kehittyä myös valtakunnallisesti merkittävä kohde uhanalaisen lajiston kannalta. (Nyt Sanginjoki on luokiteltavissa vain alueellisesti merkittäväksi).
Kaupunkilaisten etu
Sanginjoen suojelu maksaa noin 120 000 €/v. Mikäli Sanginjoesta onnistutaan kehittämään kansallispuistoihin verrattavissa oleva suosittu retkeilykohde, niin kaupungin rahassa mitattavat hyödyt ylittävät helposti tämän summan mm. imagohyödyn tuomina lisääntyneinä verotuloina. Suurin osa hyödyistä olisi kuitenkin aineettomia arvoja (virkistys-, luonto- ja ympäristökasvatusarvoja). Näin ollen suojelu tulisi arviomme mukaan olemaan pitkällä tähtäimellä olemaan oululaista veronmaksajaa hyödyttävä päätös.
Huomioita suunnitelmasta ja sen jatkotyöstöstä
Suunnitelmaluonnoksessa (Lehto & Sillanpää) esitetty monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden suojelu vastaa Metsähallituksen talousmetsissään toteuttamaa alue-ekologista suunnittelua. Luonnoksessa suojelu on toteutettu 50-300 metriä leveänä nauhana. Ekologisen tutkimustiedon valossa vanhan metsän lajisto kärsii kuitenkin reunavaikutuksesta vielä yli 100 metrin päässä vanhan metsän reunasta eikä kapeista vanhan metsän käytävistä ole vaateliaimman lajiston kannalta juuri hyötyä. Jotta Sanginjoen aluetta olisi merkittävää hyötyä vanhan metsän lajiston elinmahdollisuuksiin Oulun seudulla, niin suojeltua käytävää täytyy välttämättä leventää suunnitelmaluonnoksessa esitettyyn nähden..
Porin lähellä toteutettiin Metsähallituksen omistaman Pinkjärven aiemmin talousmetsänä hoidetun retkeilyalueen alueen ennallistaminen suojelu- ja virkistysalueeksi. Kooltaan Pinkjärvi on noin 2/3 Sanginjoen alueesta. Ennallistaminen toteutettiin kymmenessä vuodessa ja ennallistamisen yhteydessä saadut puunmyyntitulot ylittivät ennallistamisen kulut. Tätä taustaa vasten vaihtoehdon neljä arvioidut ennallistamiskulut vaikuttavat hivenen korkeilta.
Metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisellä on keskeinen rooli uuden hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa tulee siksi käyttää riittävää luonnonsuojelubiologista asiantuntemusta. Hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa tulee olla mukana ohjausryhmä, johon kuuluu myös Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja.
Hannu Karvonen
Puheenjohtaja
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
