Viihtyisä elinympäristö osana yhdyskuntasuunnittelua

OLSYn mielestä tärkeät näkökohdat lähiluonnon hoitoon ovat:

1) Asukkaiden viihtyvyys ja terveys ovat ensisijaisia,

2) Lähiluonnon on tarjottava asukkaille virkistystä ja kiinnostuksen kohteita,
3) Lähiluonto on kaupunkilaisen paras yhteys luonnon kokemiseen ja luonnon ymmärtämisen opetteluun,

4) Lajirikas lähiluonto on arvokasta

5) Lähiluonnon hoidon tulisi olla näkyvästi ja tietoisesti kaikin tavoin ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen  mukaista.

 

Kestävän kehityksen ohjelmassaan Oulun kaupunki on linjannut lisäävänsä asukkaiden ympäristövaikuttamista osallistamalla asukkaita oman asuinympäristönsä kaupunkiluonnon suunnitteluun. Tässä asiassa kaupunki on oikeassa – asukkaiden näkökulman kuuleminen kaupunkiluonnon hoidon suunnittelussa varmasti lisää asukkaiden kokemaa oman elinympäristön viihtyisyyttä.  

 

Oulun kaupungilla on kaupunkiluonnon hoidon ja käytön suunnittelussa kuitenkin mielestäni paljon parannettavaa. Kaupunkiluonnon merkitystä ympäristökasvatusta ja kestävä kehityksen arvoja tukevana elementtinä ei nykyisellään huomioida tarpeeksi.

 

Sen sijaan OLSYn toiminta kaupunkiluonnon puolesta ansaitsee kehuja. OLSY osallistuu aktiivisesti kaupunkiluonnon hoidon suunnitteluun myös osallistumalla valittuihin suunnitteluprosesseihin mm. suunnittelijoiden kanssa tehtävin maastokäynnein ja lausunnoin. Toiminnallaan OLSY lisää kaupunkiluonnon tunnettuutta mm. järjestämällä retkiä ja kerhoja, joissa lähiluonto tulee tutuksi. 

Olen monesti miettinyt, että onko kaupunkiluonnolla merkitystä, kun ajatellaan luonnon monimuotoisuuden suojelua kokonaisuutena. Kun vertaa kaupunkiympäristöä takamaihin, niin metsät ja luontokohteet ovat kovin pienialaisia, muuttuneita ja eristyneitä. Pystyykö kaupunkiluontoon sijoittumaan uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisten lajien esiintymiä niin, että kaupunkiluonnolla olisi merkitystä kyseisen uhanalaisen lajin tai luontotyypin säilymisessä?

 

Helsingin yliopiston tutkija Sirkku Manninen tutkii kaupunkiniittyjen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Niityt, joutomaat ja muut avoimet ympäristöt ovat vähentyneet maatalouden murroksessa – voisi siis ajatella, että niittyjen ja joutomaiden eliöstö on se, jolle kaupunkiluonto voi olla tärkeää. Ensimmäisiä tuloksia esiteltiin äskettäin  ja tulos näyttää olevan, että kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta. Voisikohan kaupunkiniittyjen hoitoa miettiä enemmän niittylajiston kannalta Oulussakin?