Palvelut
YM tarkastelee kauppakeskushankkeita aiempaa tiukemmin |
 |
 |
 |
| Kirjoittanut olsy | |||
| 30.08.2009 19:10 | |||
|
HS 26.8.2009 otsikoi "Kaupan suurinvestoinneista ei ole luovuttu taantumasta huolimatta". Uutisessa tarkastellaan Suomen suurimpien kauppakeskushankkeiden tilannetta. Useiden kauppakeskushankkeiden todetaan jumiutuneen odottamaan lisäselvityksiä, valitusten käsittelyä tai maakuntakaavojen päivityksiä. Ympäristön kannalta tämä YM:n ja ympäristökeskusten valitsema aiempaa tiukemmalta vaikuttava linja on hyvä: Olisi todella suuri vääryys, jos yksittäinen kunta voisi viedä eteenpäin kansallisten/seudullisten alueidenkäytön tavoitteiden vastaisia ja yhdyskuntarakennetta hajottavia suurhankkeita. Liikennetarpeen lisääntymisestä syntyvät ympäristövaikutukset voivat olla pitkäkestoiset ja merkittävät. Kirjoituksessa haastetallaan YM:n yliarkkitehti Katri Tulkkia. Tulkin mukaan ympäristökeskuksissa on kiinnitetty aiempaa enemmön huomiota kauppahankkeiden suunnitteluun. Myös kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi arvelee YM:n linjan tiukentuneen. Onko linjan tiukentuminen sitten tosiasia? Valtavat maakuntakaavan vastaiset hankkeet ovat ehkä uusi ilmiö, johon vain oli puututtava ja suunnattava lisää resursseja ilmastotavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat äskettäin muuttuneet niin, että kauppakeskusten rakentamisen on aina tukeuduttava olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen ja vähennettävä liikennetarvetta. Jos aiempina vuosina olisi ollut vireillä näin merkittäviä alueidenkäytön tavoitteiden vastaisia hankkeita, niin hereilläolevan ympäristöviranomaisen olisi niihin pitänyt puuttua! Katri Tulkkia hämmästyttää kuntien usko siihen, että hankkeissa voitaisiin edetä ohi normaalin kaavajärjestyksen. Kaavoituksen hierarkiaperiaatteessa seudullisesti merkittäviä hankkeita ei voida toteuttaa yhden kunnan päätöksellä. Ideapark ja Zatelliitti toimivat tässä varmaankin hämmennyksen yhtenä pääaiheuttajista! Kirjoituksessa haastatellut kaupunginjohtajat puoltavat hankkeita vedoten hankkeiden työllistävään vaikutukseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tiuraniemi taas toivoo, että markkinaehtoisille kohteille löytyisi parhaat kaupalliset sijainnit. Nämä näkökannat ovat yksioikoisia: Miten lähipalveluita alasajava kauppakeskushanke voi lisätä hyvinvointia? Entä mihin unohtuu tulevien sukupolvien hyvinvointi, jota kulutuskiihkoa kasvattavat hankkeet väistämättä vaarantavat? Eikö kuntien toimintojen päätehtävä ole peruspalvelujen turvaaminen ja sosiaalisen- ja ympäristöviihtyvyyden edistäminen eikä niinkään kosmeettiset työllisyysvaikutukset? Tiuraniemelle vastaan, että kauppakeskuksen sijaintia ei markkinavoimat voi sanella: hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset on myös otettavat sijaintpaikan valinnassa huomioon. Keskustelu artikkelista [1 reply] Uusimmat kommentit:
by kallehellstrom sunnuntai, 30 elokuu 2009 21:36 Hyvä jos ympäristöministeriö on puuttumassa tiukemmin kestävän kehityksen vastaisiin laajamittaisiin kaupallisiin hankkeisiin
 . Viime kädessä ohjausvastuu on YM:llä mutta se ei ole tätä valtaansa kovin paljon käyttänyt. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea rakentamista, mutta ei taida olla juuri ennakkotapauksia, voiko joku hanke kaatua näiden tavoitteiden vastaisena. Kaavojen sitovuutta voisi myös tarkistaa. Nyt kunnat voivat muutella kaavoja mieleisikseen. Oulu on selkeästi Pohjois-Suomen veturi ja naapurikunnat eivät haluaisi jäädä sen jalkoihin ja talutusnuoraan. Mutta olisi varmaan koko seudun etu pohtia tulevaisuutta yhdessä. Onneksi sentään taivuttiin seudullisen kaupallisen selvityksen tekemiseen. Talouden taantuma antaa kaivattua miettimisaikaa ja jäitä hattuun!Kommentoi artikkelia:
Kirjaudu sisään keskustelualueelle kommentoidaksesi
|
|||
| Viimeksi päivitetty 30.08.2009 20:18 |
