Palvelut
Kaupallinen palveluverkkoselvitys käyntiin |
 |
 |
 |
| Kirjoittanut olsy | |||
| 03.09.2009 12:43 | |||
|
Teimme viime syksynä seutuhallitukselle aloitteen kaupan suuryksiköiden yhdyskuntavaikutusten selvittämisestä ja yleiskaavan tarkistamisesta kestävän kehityksen kannalta mielekkään kaupan palveluverkon kehittämisen varmistamiseksi. Seutuhallitus valitsi 26.8.2009 kokouksessaan kaupallisen palveluverkkoselvityksen toteuttajan tarjouskilpailun tulosten mukaisesti. Aiemmista vastaavista selvityksistä poiketen tehtävänannossa korostuu kaupallisen näkökulman lisäksi kaupan sijoittumisen vaikutukset yhdyskuntaan, maankäyttöön ja liikenteeseen. Sikäli ollaan menossa oikeaan suuntaan, vai ollaanko? Perehdyimme kaupallisen palveluverkkoselvityksen työohjelmaan selvittääksemme, että otetaanko ilmastonmuutos ja kestävä kehitys tarpeellisella tavalla huomioon. Tehtävänannon mukaan selvityksen tavoitteena on selvittää, mitkä alueet soveltuvat suurten, koko Oulun seudulta asiakkaansa keräävien kauppakeskusten sijaintipaikoiksi. Nythän tilanne on se, että suuria kauppakeskuksia on suunnitteilla useita; kaikkien hankkeiden toteutuessa kaupan kerrosala yli kaksinkertaistuisi, mikä olisi kestämätön tilanne. Selvityksen tekijä (konsulttitoimisto) laatii 2-3 vaihtoehtoa kaupan sijoittumisesta ja arvion kaupallisten tekijöiden kehittymisestä (ostovoima, kannattavuus, hintataso) vuoteen 2030. Lisäksi konsultti koostaa arviot eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Varsinaisen vaikutusten arvioinnin tekevät seuturakennetiimi, liikennejärjestelmätyöryhmä ja hankkeen laajapohjainen ohjausryhmä. Arvonnissa pohditaan seuraavia tekijöitä:
Lopulta seuturakennetiimi ja liikennejärjestelmätyöryhmä antavat suosituksen kaupan sijoittumisesta yleiskaavan tarkistamisen pohjaksi. Ensimmäisenä analyysin kohtana on tehtävänanto.Onko mahdollinen tulos, että ilmastostrategiaan eikä kestävän kehityksen tavoitteisiin sovi enää uusia jättikauppakeskuksia, jotka haalivat asiakkaansa laajalta säteeltä? Äkkiseltään ajatellenhan tällainen toimintamalli lisäisi selvästi liikennetarvetta. Toki uusia kaupan suuryksiköitäkin varmaan tarvitaan väestön kasvaessa, mutta kysymys on: kuinka suuria? Toinen tärkeä kysymys on, että millaisiin skenaarioihin ostovoiman, yhdyskunnan sekä liikenne- ja kulutustottumuksien kehittymisestä suunnitelmat perustuvat. Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen riittävyyden reaaliteetteihin perustuva arviomme on, että vuonna 2030 kulutustaso on nykyistä alempi ja henkilöautolla liikkuminen on vähentynyt. Tarvitsisiko selvitykseen sisällyttää eri skenaarioita tulevaisuuden kehityslinjoista? Kolmas seikka on selvityksessä tarkasteltavien vaihtoehtojen valinta. Lähtökohtana pitäisi olla tietenkin se, että kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot ovat valtakunnalisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisia. Näin siksi, että yleiskaavan päivityksen on tavoitteiden mukaisesti eheytettävä yhdyskuntarakennetta, vähennettävä liikennetarvetta ja hillittävä ilmastonmuutosta, muuten yleiskaava ei saa viranomaisten hyväksyntää. Ja jos suunnitelmassa tarkasteltavat vaihtoehdot eivät ole lainmukaisia, niin suunnittelusta ei ole hyötyä, eikö näin? Mielessä on kuitenkin epäilys näiden tärkeiden asioiden unohtumisesta rahatalouden etujen alle. Pitäisikö yksi selvitettävä vaihtoehto olla erityinen ilmastonmuutosvaihtoehto, jossa oletetaan, että yhdyskunnan ja kaupan palvelurakenteen kehittäminen tehdään ensisijaisesti ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta? Oletamme, että hankkeen laaja ohjausryhmä varmistaa, että selvitys on puolueeton eikä vain vireillä olevien hankkeiden kumileimasin. Tällä oletuksella neljäs ja tärkein epävarma tekijä on kuitenkin käytännön toiminnan sitouttaminen selvityksen tuloksiin. Selvityksiä on tehty ennenkin, ja kunnat ovat ennenkin toimineet selvityksistä riippumatta omien verotulojen ja imagon maksimoimiseksi, rahatalouden etua eritysesti korostaen. Miten varmistetaan, että kunnat toimivat yhteisen edun parhaaksi selvityksen tuottaman suosituksen mukaisesti? Entä jos selvitys ja siihen liittyvä vaikutusten arvionti toteaa tietyn, nyt suunnitteluvaiheessa olevan hankkeen ilmasto- ja yhdyskuntavaikutusten kannalta huonoksi? Jatkavatko kyseisen hankkeen silti taustavoimat hankkeen eteenpäinviemistä? Mielestämme tällöin ei voida hyväksyä kaavaa, joka mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen, mutta mitä sanoo lain kirjain ja yhteiskunnan ilmapuntari? Mikä siis on selvityksen tulosten vaikutus kaavoitukseen ja hankkeiden toteutukseen? Keskustelu artikkelista [1 reply] Uusimmat kommentit:
by imppu torstai, 03 syyskuu 2009 14:53 Viestissä kysyttiin tarvitaanko kaupan suuryksiköitä ja kuinka suuria?
Mielestäni ainakin Pohjois-Oulussa on uusien asuinalueiden rakentamisesta johtuen tarvetta kaupallisille palveluille. Ne tulisi toteuttaa radanvarteen, jotta ovat myöhemmin hyödynnettävissä, kun lähijunaliikenne mahdollisesti joskus alkaa. Nykyinen Ritaporttisuunnitelma tuntuu aika valtaisalta, eikö vähempikin riittäisi? Ideaparkit ja muut ympäri maakuntaa asiakkaita tavoittavat ostoskeskukset voi unohtaa. Ympäristön kannalta, logistisesti ja kokonaistaloudellisesti on edullista, että ostokset tehdään lähellä asuinpaikka. Kommentoi artikkelia:
Kirjaudu sisään keskustelualueelle kommentoidaksesi
|
|||
| Viimeksi päivitetty 03.09.2009 13:44 |
