Palvelut

 

Hankkeiden yhteydessä on pohdittu taantuman vaikutusta kauppojen rakentamiseen. Rakentamiseen tarvittavaa rahoitusta voi olla vaikea saada, mutta toisaalta hankkeiden toteuttaminen toisi uusia työpaikkoja. Keskusteluissa on tuotu esille myös suunniteltujen sijaintien suhde maakunta- ja seutukaavaan. Vähemmän on kiinnitetty huomiota seudullisesti merkittävien yksiköiden ympäristövaikutuksiin. Syy lienee siinä, ettei niistä ole ollut olemassa tutkittua tietoa. Toisaalta ympäristöministeriö asetti viime vuoden loppupuolella työryhmän arvioimaan ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin. Viime viikolla julkaistun Oulun seudun ympäristötoimen johtokunnan laatiman lausunnon mukaan Kiimingin Ideaparkin kaavamuutos edellyttää selvitystä muun muassa yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen kohdistuvien muutosten vaikutuksista ilmastonmuutoksen kannalta.
 

Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa, valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja Oulun seudun ilmastostrategiassa on painotettu alueidenkäyttöä yhtenä mahdollisuutena ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi palveluiden ja työpaikkojen sijainnin on nähty vaikuttavan liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Vilkkaasta keskustelusta ja erilaisista strategioista huolimatta ei ole ollut olemassa minkäänlaisia laskelmia siitä, miten kaupan yksiköiden sijainti vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi päivittäistavarakaupan suuryksiköihin kohdistuvien ostosmatkojen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin.
 

Paikkatietomenetelmät tarjoavat keinon tarkastella kaupan yksiköiden sijaintia yhdyskunta- ja aluerakenteessa laskennallisesti muun muassa erilaisiin, lähes reaaliaikaisiin, väestöä, autojen omistusta, työpaikkoja ja liikenneverkostoja koskeviin aineistoihin pohjautuen. Oulun yliopiston maantieteen laitoksella käynnistyi marraskuussa 2008 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama hanke ”Kaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja liikennepäästöt Oulun seudulla (CO2)”. CO2-hankkeen tavoitteena on olemassa olevin ja uusin menetelmin määrittää kaupan yksiköihin kohdistuvien ostosmatkojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja osoittaa kauppapaikkojen optimaalinen sijainti hiilidioksidipäästöjen suhteen.
 

CO2-hankkeessa tehtävät laskennat perustuvat tarkimpaan mahdolliseen tietoon väestön ja liikenneverkkojen sijainnista. Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saadaan tieto siitä kuinka monta ihmistä, työpaikkaa tai autollista asuntokuntaa sijaitsee 250 metrin ruudulla. Digiroad, Tiehallinnon ylläpitämä tietojärjestelmä Suomen tie- ja katuverkostosta, mahdollistaa matkojen laskemisen ajantasaista tieverkostoa pitkin. Tieverkoston pohjalta tehdystä analyysistä saadaan huomattavasti realistisempi lopputulos kuin käytettäessä linnuntie-etäisyyksiä. Esitetyt arvot perustuvat VTT:n laskelmiin, jonka mukaan keskimääräinen hiilidioksidipäästö on maantieajossa 170 grammaa kilometriä kohden ja katuajossa 197 grammaa kilometrillä.
 

Hankkeen ensimmäinen tavoite on määrittää hiilidioksidipäästöarvot olemassa oleville ja suunnitelluille kaupan suuryksiköille. Laskentaan on valittu viisi olemassa olevaa kaupan yksikköä ja kaksi kaupan hanketta, joiden arvioidaan olevan seudullisesti merkittäviä. Analyysi perustuu oletukseen, jossa kustakin Oulun seudun autollisesta asuntokunnasta tehdään yksi meno-paluumatka kuhunkin kaupan yksikköön. Matka on määritetty nopeinta reittiä tieverkostoa pitkin. Reitille on laskettu matkasta kertyvä hiilidioksidimäärä kilogrammoina. Kunkin kaupan yksikön hiilidioksidimäärä muodostuu kaikkien Oulun seudun autollisten asuntokuntien meno-paluumatkoista. Menetelmää käyttäen laskentaan valittujen yksiköiden hiilidioksidimäärät ovat olemassa olevista yksiköistä Raksila 288, Limingantulli 308, Kaakkuri 331, Linnanmaa 335 ja Zeppelin 427 tonnia sekä suunnitelluista Ritaportti 387 ja Ideapark 438 tonnia hiilidioksidia.
 

Laskelman mukaan keskustan läheisyydessä sijaitsevat yksiköt, Raksila ja Limingantulli, saavat pienimmät hiilidioksidimäärät. Esikaupunkialueella, keskustasta alle kymmenen kilometrin päässä sijaitsevien Linnanmaan ja Kaakkurin hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 prosenttia suuremmat kuin pienimmän hiilidioksidimäärän saaneen Raksilan. Ritaportin hiilidioksidimäärä on lähes 35 prosenttia suurempi kuin Raksilan ja Kiiminkiin suunnitellun Ideaparkin noin 50 prosenttia suurempi kuin Raksilan hiilidioksidimäärä.
 

CO2-hankkeessa tullaan syventämään ja tarkentamaan saatuja tuloksia, jotta ne vastaavat mahdollisimman hyvin todellista tilannetta. Laskennalla ei saada mallinnettua todellista tilannetta, mutta niistä saadaan suuntaa antavia tuloksia, joita voidaan hyödyntää kauppapaikkojen sijaintisuunnittelussa. Nyt käytetty analyysi perustuu autollisten asuntokuntien sijaintiin. Projektissa kehitetään laskentamenetelmää niin, että päästömäärien laskentaan otetaan mukaan myös työpaikkojen sijainti ja olemassa olevat liikennevirrat. Lisäksi voidaan huomioida rakenteilla tai suunnitteilla olevien asuinalueiden väestö, ja tarkastella kuinka väestön sijoittuminen näille uusille alueille vaikuttaa yksiköiden hiilidioksidimääriin.
 

Kun analyysiin sisällytetään asuntojen ja työpaikkojen väliset virrat, on todennäköistä, että laskelmat osoittavat yksikön sijainnin lähellä keskustaa olevan hiilidioksidipäästöiltään muita pienempi. Seudullisesti merkittävien kaupan yksiköiden sijainnilla on selvä vaikutus hiilidioksidipäästöihin.

 

FM Heidi Määttä toimii projektipäällikkönä CO2-hankkeessa maantieteen laitoksella.

Kirjoittaja on geoinformatiikan professori maantieteen laitoksella. Hän toimii CO2-hankkeen vastuuhenkilönä.

julkaistu alunperin Kalevassa 16.5.2009
julkaistu täällä kirjoittajien luvalla