Tehtäväsi on tehdä kunnallispoliittisia päätöksiä, niin että Oulun seutu on mahdollisimman hyvinvoiva vuonna 2024
Seudun hyvinvointia mitataan seuraavasti
Käytössäsi oleva rahamäärä määräytyy ennen kaikkea verotulosta (joihin vaikuttavat veroaste ja työllisyys), lisäksi noin 40% edellisen vuoden ylijääneistä rahoista siirtyy seuraavalle vuodelle
Keväällä saat valita toimintoja annetuista vaihtoehdoista (Osa vaihtoehdoista on valittavana joka vuosi, osa vain harvemmin)
Syksyllä saat valita jälleen toimintoja (osa toiminnoinoista vaatii rahaa)
Sekä keväällä että syksyllä tapahtuu myös toimintaympäristön muutos, johon et itse voi vaikuttaa.
Vuodenvaihteessa tapahtuu seuraavaa:
Peli simuloi yhdyskuntarakenteen kehittymistä perustuen tätä varten kehitettyihin yksinkertaistettuihin malleihin
Joka vuosi seudulle muuttaa uusia asukkaita; jakaantuen heitä varten vuosittain rakennettavalle uudelle asuinalueelle, täydennysasutuksena vanhoille asuinalueille ja haja-asutusalueelle
Pelimoottorin mallit määräävät miten asumisrakenne, kaupparakenne, talous, työllisyys, joukkoliikenne, asumis enenergiankulutus, öljyn ja sähkön hinnat ja muut muuttujat riippuvat toisistaan
Ylläolevan linkin pitäisi käynnistää peli Java Web Start teknologiaa käyttäen. Jotta voit pelata peliä, niin koneellasi täytyy olla Java asennettuna (ml. web start). Jotta selain osaisi käynnistää pelin automaattisesti yo. linkistä, niin selaimen asetuksissa on jnlp-tiedostot oltava oikein yhdistetty java-sovellukseksi. Jos yllä oleva linkki ei toimi, niin suorita komentoriviltä käsky: javaws http://www.olsy.fi/yhdyskuntarakenne/yhdyskuntarakennepeli/oulunseutudiktaattori.jnlp.
Pelin pidempi versio kokeneille pelaajille
Pelin on kehittänyt Oulun luonnonsuojeluyhdistys osana Oulun seudun Kestävä yhdyskunta -kampanjaa.
Väestönkasvu, ekotehokkuus ja sen vuotuinen kasvunopeus, öljyn hinta, sähkön hinta, materialistisen kulutuksen yleinen taso, kaupan kate, rakentamisen kustannustaso,
periaatteellisten lähikaupan käyttäjien osuus ja periaattelisten automarkettien käyttäjien osuus. Näihin tekijät muuttuvat aikaajoin satunnaisluontoisissa toimintaympäristön muutoksissa.
Kunnallisveroaste sekä osuudet, joilla uudet asukkaat sijoittuvat vuosittaiselle uudelle asuinalueelle, haja-asutusalueelle ja täydennysrakentamisen kautta vanhoille asuinalueille
Joukkoliikennetuen määrä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen investoinnit sekä ruuhkamaksutulo eli summa, joka kerätään kunnan kassaan henkilöautoilijoiden maksuina
Osuudet, joiden mukaan kaupan lisärakentaminen jakaantuu lähikaupan ja automarkettien kesken (kaupan lisärakentamisen määrä seurailee yleensä väestönkasvua)
Uudisrakentamisen vallitseva käytäntö: Asuinrakennusten energiankulutus, kaukolämmön liitäntäosuus, rakentamisen tiiviys, lisäksi pelaaja voi ohjailla uuden asuinalueen sijaintia
Pelaajan asumisonneen tekemien investointien kertymä (joka voi myös aleta mikäli puhkeaa nälkämellakoita) sekä pelaajan kuntapalveluverkoston tihentämiseen tekemien investointien kertymä
Asukasmäärä (kasvaa, kun alueelle muuttaa ihmisiä)
Rakennetun alan tiiviys (asukasta/ha) (kasvaa kun täydennysrakentamisen takia alueelle muuttaa ihmisiä)
Maksimi rakennetuna alan tiiviydelle tällä asuinalueella (kuinka paljon on varaa täydennysrakentaa, ei pelaajan säädettävissä)
Asuinalueen etäisyys keskukseen. Etäisyys ei muutu kun alue on kerran rakennettu.
Kaukolämmön osuus lämmitystarpeesta (osuus kasvaa mikäli tuet kaukolämmön käyttöönottoa)
Asumisen energian kulutus per asukas, asuinalueella tuotettavaa energiaa laskematta (tähän voi vaikuttaa energiatehokkuusinvestoinneilla)
Joka vuosi syntyy uusi asuinalue, jossa energiankulutus, rakentamisen tiiviys ja kaukolämmön osuus on sen hetken rakennuskäytännön mukainen ja alueen sijainti eli etäisyys keskukseen kaavoittajien arpoma
Pelaaja voi säädellä uuden asuinalueen mitoitusta - mitä suurempi asuinalue, sitä suurempi osuus uusista asukkaista sinne muuttaa
Lähikaupan ja automarkettien määrä (kapasiteetti) kasvaa yleensä vuosittain ja vähenee vain mikäli lähikaupan tai automarkettien tase menee miinukselle.
Kaupan kapasiteetin kasvunopeus pyrkii itsestään kohden väestönkasvua ja lisäksi pelaaja voi vaikuttaa siihen.
Kaupan kokonaismyynti riippuu asukasluvusta ja materialistisesta kulutuksesta, lähikaupan osuus siitä riippuu lähikauppojen ja automarkettien määrän suhteesta ja kasvaa joukkoliikenteen osuuden mukana
Lähikaupan ja automarkettien vuositulokset määräytyvät myynnin ja kaupan katteen perusteella, vähennettynä entisen kauppakapasiteetin ylläpitokuluilla ja uuden kapasiteetin rakentamiskuluilla
Lähikaupan ja automarkettien toisistaan itsenäiset taseet määräytyvät vuositulosten kumulatiivisena summana, negatiivinen tase aiheuttaa työpaikkojen määrän laskua
Joukkoliikenteen osuus liikenteestä lasketaan vuosittain edellisen vuoden osuuden, joukkoliikennetuen, ruuhkamaksujen määrän ja öljyn hinnan perusteella
Keskimääräiseen kauppamatkaan (km) vaikuttavat asuinalueiden tiiviys sekä lähikauppojen määrä ja vähäisemmin myös automarkettien määrä
Keskimääräiseen työmatkaan vaikuttavat asuinalueiden tiiviys ja asutusalueiden sijainti (lähempänä keskuksia olevilta asuinalueilta lyhempi työmatka)
Keskimääräiseen matkaan kuntapalveluihin vaikuttava asuinalueiden tiiviys sekä palveluverkoston tihenteämiseen tekemäsi investoinnit
Työllisyysaste on työpaikkojen määrän ja työikäisen määrän suhde. Työpaikkojen määrä kasvaa väestönkasvun mukana, vuosittainen muutos riippuu seudun asukkaiden käytössä olevan tulon määrästä.
Asukastalous eli asukkaitten verojen ja asumiskulujen jälkeen käteenjäävä tulo. Tuloon vaikuttavat työllisyysasteen ja kunnallisvero.
Asumiskulut: 1)energiankäyttö - kulutus, sähkön hinta, halvan kaukolämmön osuus, 2)etäisyydet kauppaan, kuntapalveluihin ja työpaikalle kerrottuna öljyn hinnalla 3)rakentamisen määrä x hintataso
Julkinen velka kasvaa mikäli kuntasi tulot eivät kata menoja, velkaa voi vähentää vuosittain
Velanhoitokulu kasvaa julkisen velan mukana, korkoprosentti on sitä suurempi mitä suurempi on velka
Kuntatalous eli käytössäsi oleva raha: 1) kunnallisveron tuotto (riippuu työpaikkamäärästä). Lisäksi puolet edellisen vuoden ylimäärästä siirtyy seuraavalle vuodelle. 2) Ruuhkamaksut.
Vuosittaisia menoja ovat 1)joukkoliikennetuki 2)velanhoitokulu 3)kuntapalvelut (riippuu asukasmäärästä), pieni vaikutus on kyydeillä (matka kuntapalveluihin x öljyn hinta) 4)kunnallistekniikan ylläpito
(edullista mikä li rakenne on tiivis ja asuinalueiden etäisyydet keskuksiin lyhyet) 5) kunnallistekniikan rakentaminen (uudet asuinalueet+hajarakentaminen+kaupan lisärakentaminen x rakentamisen hintataso)
Seudullinen materialistisen kulutus määräytyy pääosin materialistisen kulutuksen yleisestä tasosta, mutta lisäksi siihen vaikuttaa positiivisesti automarkettien määrä ja asukastalous
Asumisonni: 1) asumisonnen investointien kumulatiivinen kertymä, 2) Asukastalous (talouden vaikutus asumisonneen suuri vain mikäli raha ei riitä välttämättömään)
Ympäristökuormitus: 1) Liikenne - matkat työpaikoille, kauppaan ja kuntapalveluihin kilometreinä, joukkoliikenteen käyttö pienentää kuormituksen kolmasosaan, kuormitus pienenee ekotehokkuuden parantuessa
2) Lämmitys: asumisen energiankulutus, kaukolämmön käyttö pienentää kuormituksen puoleen 3) seudullinen materialistinen kulutus jaettuna ekotehokkuudella